Sanot, että
lupautuminen suhteeseen on
tietoinen päätös:
tämä on “kyllin hyvää”
elämää,
Sitoutuminen on käsky itselle.
Ei lupaus.
Mutta äänet eivät hiljene
pitää saada kaivata jotakin,
<p […]
Takassa levollinen tuli.
Mökki on saariston mustassa valossa istuva kohtu.
Hiljainen tuli,
nautinnollinen hajoaminen.
Meri hengittää syvään, vene kääriytyy rannan huojuntaan, hileiseen […]
Siitä näytä
eri puolet
näytä minulle
paikka
pimeys
mikä vain
jos se on sinun tahtosi
ihmettä odottaen
pimeiden jokien varsilla
joiden pyörteisiin
kitaralaukku kainalossa
näytä […]
Mistä tulevat muistot,
kirjoitukset,
toiveiden historiat.
Kuvitetut kosketuksin
unohduksiin, kuin lakanat
tuulessa kuivuneet,
viikatut hartaudella
valottomiin huoneisiin.
Pilvien […]
Pimeän valtakunta,
ja valon.
Valo lohduttaa pimeää,
koska lopulta
heillä on vain toisensa.
Valo näyttää kaiken,
pimeä kätkee itseensä.
Molemmat osa totuutta.
He kuulevat poikina […]
Mitä kaikkea pitää särkeäkään
että tulisi ehjäksi
että talven jalkojen alla
uusi kevät hengittäisi
syksy puhuisi lehdin kauniimmin
jalkoja ei pidä tuijottaa
tulkita mutaan painuvia […]
Tämä on pimeän matkan päässä.
Join pullon viiniä, kun ne nukkui uniaan,
ne joista todella välitän.
Hiljaa pimenee kesä,
lehdet tummuu kuin illat.
Mietin ketä rakastaa,
kun unet on […]
harmaa on
maailman peitto
avoimia ympyrät
sulkeutuneet
kosketan ajatusta
kuin kiveä taskussa
itsensä painoinen
tosi
kuinka se sulkee tarkoitukset
kirjavaan […]
Toinen puoli käärmettä,
toinen hengitystä rakastetun iholla.
Silmät palavat ja tummat syvän sinen sisässä.
Niin paljon pelkoa ja rohkeutta istutettu nyrkilliseen kuivaa maata.
Kuitenkin hiljaa työntyy […]
Talo (novelli)
Otin työn vastaan, koska sitä tehdään öisin.Talo seisoo aamukolmelta edessäni korkeana, yhtä korkeana kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Tiivisteet imevät kirpeää marraskuun yötä talon […]
Välillä elämä näyttää palapeliltä
selkeä kuva
on jo syntymässä pirstottu
miljooniin palasiin.
PEILIN PALASIIN!
Saatana!
Peilin!
No okei, klisee,
ei se […]
Aatonaatto
vihmoo vettä
vuosi on viittä vaille.
Luen Mellerin nuoruuden runoja
siivet katkottuna, suonissa
pisara nuoruuden verta.
Sylissä kirja,
kissa kaapin takana.
Naiseni ratkoo […]
universumin
mekaniikka
muistuttaa
ihmissuhteiden
mekaniikkaa
loittonevat
toinen toisistaan
kappaleet tyhjyydessä
eikä kukaan ymmärrä
on vain toivoa
ja kaikki […]
Minne
juoksee pakoon
mistä
turvaan haluaa
minne
itsensä rikkoo
miten
laivan rakentaa
kuinka suojelelemaan
auttamaan
kuinka
maailmalta piilottaa
minne juoksee […]
Kuinka me loputtomasti odotamme
ja kun päivä on mennyt
laitettu pulkkaan,
hampaalla piirretty jälki
on pimeääkin pimeämpi.
Päivä on mennyt,
aamussa odottaa
kerran syntynyt valo,
joka […]
Nainen neuloo paitaansa
lapsen hiuksia
ulkona hiipivät martaat
kirjoitusta vaahteranlehdillä
kynttilän liekin yllä
kaikki muistot kohoavat
pienet askelten äänet
verannalta, kaikuvat […]
